Liu Xiaobon kohtelusta kiista USA:n ja Kiinan välille – onko Nobel-palkittu toisinajattelija jätetty vaille hoitoa?

Maanantaina ehdonalaiseen vankeuteen pitkälle edenneen maksasyövän takia päässeen kiinalaisen demokratia-aktivistin Liu Xiaobon kohtelu on noussut kansainväliseksi kiistakysymykseksi. Yhdysvallat vaatii Liulle täyttä vapautta ja mahdollisuutta valita lääkärinsä. Vetoomuksen esitti Yhdysvaltain Pekingin suurlähetystö.

Suurlähetystö sanoo keräävänsä parhaillaan lisää tietoa Liun tilasta ja oikeudellisesta asemasta.

61-vuotias Liu Xiaobo on Kiinan viranomaisten mukaan nyt hoidossa sairaalassa Shenyangin kaupungissa Liaoningin maakunnassa Koillis-Kiinassa. Ennen sairaalaan siirtoa hän oli kärsinyt 11 vuoden vankeusrangaistusta vankilassa Liaoningissa. Vuonna 2009 määrätystä vankeusrangaistuksesta oli jäljellä kolme vuotta.

Kiina torjui tiistaina Liun kohtelun takia esitettyä arvostelua. Mainitsematta suoraan Liun nimeä Kiinan ulkoministeriön edustaja sanoi, että ulkopuolisten ei pidä puuttua Kiinan sisäisiin asioihin.

– Yksittäistä tapausta ei pidä käyttää hyväksi Kiinan arvostelussa, ulkoministeriön tiedottaja Lu Kang sanoo.

Myös Liu Xiaobon vaimon terveys horjuu

Sadat kiinalaiset lakimiehet, aktivistit ja Liu Xiaobon tukijat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa Liulle vaaditaan täyttä vapautta. Samalla hänen vaimolleen, Liu Xialle, vaaditaan oikeutta olla yhteydessä ulkomaailmaan.

Vaimo, Liu Xia, on ollut viranomaisten eristämänä omassa kodissaan Pekingissä siitä asti vuodesta 2010, jolloin hänen aviomiehensä sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Liu Xia on tunnettu runoilija. Hän sai sydänkohtauksen vuonna 2014 ja on siitä asti kärsinyt myös vakavasta masennuksesta, kertovat kiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt.

Tiettävästi Liu Xia on päässyt vierailemaan miehensä luona sairaalassa. Hän sanoo Liu Xiaobon tilan olevan niin huono, että häntä ei voida leikata, eikä hänelle voida antaa solunsalpaajahoitoa tai sädehoitoa.

Kiinan viranomaiset sanovat Liun saavan parasta mahdollista hoitoa Shenyangin sairaalassa.

Tiananmenin aktivistit: “Kiina on antanut Liulle kuolemantuomion”

Kovinta arvostelua Liu Xiaobon kohtelusta ovat esittäneet vuoden 1989 Tiananmenin kansannousun veteraanit. Nykyään maanpaossa elävät entiset opiskelijajohtajat Wu'er Kaixi ja Wang Dan ovat julkaisseet viestipalvelu Twitterissä lausunnon, jossa he syyttävät Kiinan valtiota sitä, että Liulle on annettu tarkoituksella kuolemantuomio.

Aktivistit ja Liun tukijat ovat herättäneet epäilyjä, että Liu Xiaobo ei ehkä saanut vankilassa tarvitsemaansa hoitoa. Kiinan vankilat ovat tunnettuja huonosta ravinnosta, puutteellisesta terveydenhuollosta ja vankien kaltoinkohtelusta.

– Hänellä on niin suuri vaikutus, että on mahdollista, etteivät viranomaiset halua hänen palaavan yhteiskuntaan terveenä ja toimintakykyisenä, arvioi toisinajattelija Hu Jia uutistoimisto AP:lle.

Toisaalta pidetään mahdollisena, että maksasyöpä on voinut vankilaoloissa jäädä huomaamatta.

Liun syöpä tuli uutistoimistotietojen mukaan yllätyksenä myös hänen asianajajilleen.

Nobel nosti Liu Xiaobon kansainväliseen kuuluisuuteen

Liu Xiaobo ryhtyi demokratia-aktivistiksi Tiananmenin demokratialiikkeen aikaan. Hän yritti muun muassa neuvotella armeijan saartamille opiskelijoille turvallista pääsyä pois Tiananmenin aukiolta Pekingissä kesäkuun alussa vuonna 1989. Demokratiamielenosoitukset päättyivät armeijan verilöylyyn, jossa kuoli vähintään satoja ihmisiä.

Vuonna 2008 Liu Xiaobo osallistui niin sanotun Peruskirja 08:n kirjoittamiseen. Siinä vaadittiin ihmisoikeuksien kunnioittamista Kiinassa ja Kiinan kommunistisen puolueen uudistamista.

Seuraavana vuonna hänet tuomittiin 11 vuodeksi vankilaan valtion vastaiseen toimintaan yllyttämisestä.

Kiinan tunnetuin toisinajattelija Liu Xiaobosta tuli viimeistään vuonna 2010, jolloin hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Liu ei kuitenkaan päässyt hakemaan palkintoa. Häntä edusti tyhjä tuoli seremoniassa Oslossa. Myös vaimo Liu Xia oli tuolloin jo kotiarestissa.

Palkinnon myöntäminen Kiinan yksipuoluejärjestelmän arvostelijalle oli niin kova pala Kiinalle, että palkinto johti syvää diplomaattiseen kriisiin Kiinan ja Norjan välillä. Suhteet palautuivat normaaleiksi vasta loppuvuonna 2016.

Lähteet: AP, AFP, Reuters

Lue myös tämä uutinen, jonka lopusta pääset katsomaan Ylen Elävän arkiston juttuja Liu Xiaobosta.

Raportit paljastavat: Turun telakan alihankkijafirmoissa palkkoja on poljettu

Ulkomaisille työntekijöille on maksettu liian pientä palkkaa Turun telakan alihankkijafirmoissa, selviää Ylen haltuunsa saamista asiakirjoista.

Osassa alihankkijoiden firmoissa on maksettu palkkoja alle työehtosopimusten. Puutteita on ilmennyt myös työaikakirjanpidossa, työterveyshuollon järjestämisessä, ylitöiden korvaamisessa ja työajan tasoittamisjärjestelmässä, asiakirjoista selviää.

Yle pyysi aluehallintovirastolta Turun telakan alihankkijoille tehtyjen työsuojelutarkastusten raportteja nähtäväkseen. Yle sai käsiinsä yhteensä 12 alihankkijayrityksiä käsittelevää raporttia aikaväliltä 03/2016–01/2017.

A-studio käsitteli maanantaina Turun telakan vaikeuksia saada riittävästi työvoimaa, kun alueen talous kasvaa.

Useamman kerran raporteissa on mainittu liettualainen alihankkijayritys Uab Sande. Yrityksen tilanne ei ole korjaantunut kehotuksista huolimatta. Tälle yritykselle aluehallintovirasto on antanut kehotuksen työsyrjinnän lopettamisesta jo 4. heinäkuuta 2016.

Yle kysyi Meyerilta, vieläkö Uab Sande on telakan alihankkajana, mutta ei saanut vastausta.

Kuinka isosta ilmiöstä on kyse?

Meyerilta arvioitiin Ylen A-studiolle aiemmin, että sillä on laivanrakennuksessa 400–500 yritystä suorassa alihankkijasuhteessa. Telakalla käy päivittäin töissä 3 000–4 000 työntekijää, joista noin puolet alihankkijayrityksissä.

A-studion tietojen mukaan aluehallintovirasto on tehnyt Turun telakan alihankkijayrityksiin tarkastuksia parin viime vuoden aikana yhteensä 30–40 kappaletta.

Kuluvan kevään aikana alihankkijayrityksiin ei tarkastuksia ole tehty.

Riku Aalto A-studiossa: Emme ole saaneet telakan johdolta vastakaikua

Turun telakan alihankkijafirmojen tilanteesta keskusteltiin A-studiossa maanantaina. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että liitto on pyrkinyt viestittämään telakan työntekijöiden tilanteesta telakan johdolle.

– Olemme myöskin pyrkineet kertomaan telakan johdolle, että kannattaisi pelisääntöjä tarkastaa. Mutta valitettavasti emme ole saaneet sieltä vastakaikua, Aalto sanoi.

A-studiossa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi ottavansa asian vakavasti.

– Hiukan kummeksun, kun meillä on kuitenkin tilaajavastuulaki. Joku ottaa nyt kyllä kovia riskejä, jos näin tekee, koska pitää muistaa, että tilaaja on kuitenkin siitä vastuussa, Lintilä sanoi.

Ministeri Lintilä otaksuu, että aiemmin Meyer on elänyt hyvin lyhyiden tilauskantojen varassa.

– Nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, että on pidempää näkymää. Koko alihankintaketjun rakentaminen kestävällä tavalla on tärkeää. Sen pitää olla läpinäkyvä ja että kaikille kuuluu se osa mikä kuuluu, Lintilä sanoo.

Yle pyysi tätä artikkelia varten haastattelua Turun Meyerin telakan viestintäjohtajalta Tapani Myllyltä, mutta hän ei ehtinyt asiaa tiistaina päivällä kommentoida. Aiemmin Mylly sanoi A-studiolle, että mahdollisiin rikkeisiin telakka puuttuu.

Näin EU on kurmuuttanut yhdysvaltalaisfirmoja: Googlen lisäksi syntilistalla Apple, Microsoft ja Facebook

Google ei ole suinkaan ainoa amerikkalainen teknologiajätti, jota EU on rangaissut pelisääntöjensä rikkomisesta.

Tässä on kertaus lähivuosien tärkeimmistä yhdysvaltalaisia yhtiöitä koskevista sakko- ja veropäätöksistä, joista monista on tehty valituksia.

Google

Google sai tiistaina 2,4 miljardin euron sakot oman verkkokauppapalvelunsa suosimisesta verkkohauissa. Kaksi muuta Googlea koskevaa tutkintaa on yhä kesken.

EU epäilee Googlen käyttävän mobiililaitteiden Android-käyttöjärjestelmän hallitsevaa markkina-asemaa hyväkseen asettamalla esimerkiksi rajoituksia laitevalmistajille. Android-tutkinta aloitettiin huhtikuussa 2016.

Myös Googlen verkkomainontaliiketoimintaa epäillään hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttämisestä. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoi heinäkuussa 2016 komission olevan huolissaan siitä, että Google rajoittaa kilpailijoidensa mahdollisuuksia sijoittaa hakupalvelujensa mainoksia kolmansien osapuolien verkkosivuille.

Apple

EU-komissio määräsi Applelle viime vuoden elokuussa 13 miljardin euron veromätkyt sillä perusteella, että yhtiön Irlannin kanssa tekemät verosopimukset olivat laittomia.

Vestager sanoi, että kolmen vuoden tutkimusten aikana havaittiin Applen veroprosentin pienentyneen selvästi. Kun yhtiö maksoi vuonna 2003 yhden prosentin veroa tekemistään voitoista Euroopassa, oli veroprosentti vuonna 2014 pudonnut 0,005 prosenttiin.

Starbucks

Lokakuussa 2015 komissio määräsi kahvilaketju Starbucksin maksamaan Hollannille 30 miljoonaa euroa jälkiveroja. Tässäkin tapauksessa komissio katsoi, että Hollannin solmimat verosopimukset antoivat Starbucksille laitonta etua.

McDonald’s

EU alkoi joulukuussa 2015 selvittää myös pikaruokaketju McDonald'sin verojärjestelyjä Luxemburgissa. Syy on sama kuin Starbucksin ja Applen kohdalla: Luxemburgin kanssa solmittujen verosopimusten epäillään vastanneen laitonta valtiontukea.

Amazon

Komissio tutkii myös verkkokauppayhtiö Amazonin verosopimuksia Luxemburgissa. Tutkinnan aloittamisen jälkeen talouslehti The Wall Street Journal kertoi Amazonin muuttaneen veronmaksukäytäntöjään siten, että myyntituloja ilmoitetaan useisiin eri EU-maihin.

Kesäkuussa 2015 EU-komissio aloitti lisätutkinnan Amazonin e-kirjajakelusta.

Microsoft

Historiallisessa vuoden 2013 tapauksessa komissio antoi Microsoftille 561 miljoonan sakot siitä hyvästä, että sen Windows 7 -käyttöjärjestelmän asiakkaiden oli ollut pakko käyttää Internet Explorer -verkkoselainta.

EU:lla on ollut muitakin kiistoja Microsoftin kanssa. Vuonna 2008 unioni sakotti yhtiötä 800 miljoonalla eurolla, koska se ei noudattanut määräystä jakaa kilpailijoiden kanssa tietoja, jotka olisivat auttaneet niitä tekemään ohjelmansa yhteensopiviksi Windowsin kanssa.

Facebook

Komissio määräsi Facebookille toukokuussa 110 miljoonan euron sakot sillä perusteella, että se oli antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa julkisuuteen, kun se osti viestipalvelu WhatsAppin vuonna 2014.

Facebook oli antanut komission ymmärtää oston yhteydessä, ettei se pysty yhdistämään automaattisesti Facebookin ja WhatsAppin käyttäjätilejä. Kaksi vuotta myöhemmin Facebook ilmoitti kuitenkin, että tällainen mahdollisuus on olemassa.

Intel

Siruvalmistaja Intel sai toukokuussa 2009 runsaan miljardin euron sakot hallitsevan markkina-asemansa hyväksikäytöstä. EU:n mukaan se oli käyttänyt asemaansa hyväkseen murskatakseen pääkilpailijansa AMD:n. Sakot olivat EU-historian suurimmat tähän päivään saakka.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset

Petteri Orpo sotesta: “Pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen”

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen kuuluva niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

– Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, Orpo sanoi tänään eduskunnassa. Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021.

Orpon mukaan terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen törmääminen perustuslakiin ei ole ongelma.

– Tämä yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus. Kun olen asiaa selvittänyt, minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää.

Perustuslakivaliokunnalta odotetaan tällä viikolla lausuntoa uudesta maakuntamallista ja sote-uudistuksesta. Yle kertoi jo eilen, että kokoomuksen ajama terveyspalveluiden yhtiöittämispakko törmää perustuslakiin, mistä syystä sitä pitää muuttaa.

– Jos se (yhtiöittäminen) halutaan muutettavaksi, me muutamme sen. Mutta emme tingi valinnanvapaudesta. Siihen hallitus on sitoutunut osana kokonaisratkaisua. Sen me tulemme tekemään. Löydämme siihen keinon, jolla valinnanvapaus toteutuu, Orpo sanoi tänään tiistaina.

Välimereltä pelastettu parissa päivässä 13 500 turvapaikanhakijaa – Italiaan saapunut tänä vuonna ennätysmäärä ihmisiä

Välimerellä on viimeisen kahden päivän aikana pelastettu 13 500 turvapaikanhakijaa. Heidät tuodaan Etelä-Italiaan Sisilian ja Calabrian satamakaupunkeihin.

Italiaan on alkuvuonna saapunut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli 72 000 turvapaikanhakijaa, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuosi 2016 oli Italiassa ennätysvuosi, kun maahan saapui yli 181 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan entisestään.

Libyan rannikolla toimii lukuisia Italian viranomaisten sekä avustus- ja vapaaehtoisjärjestöjen pelastusaluksia. Tästä huolimatta Välimerellä on tänä vuonna hukkunut yli 2 000 turvapaikanhakijaa.

Analyysi: Ärsytetty Venäjä on alkanut ärhennellä vaarallisesti ilmassa

Itämerellä sotilasliikenne on vilkastunut niin, että hävittäjät tuntuvat kohtaavan toisiaan tämän tästä.

Sotilasliitto Nato panostaa nyt myös Itämeren puolustukseen, kun painopiste on pitkään ollut kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Itämerellä lentelee Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden sotilaskoneita. Venäjä ei tästä pidä, se haluaa säilyttää kontrollin Itämerellä ja laittaa omia koneitaan ilmaan.

Ruotsin veljeily Naton ja varsinkin Yhdysvaltojen kanssa saattaa sekin ärsyttää Venäjää. Toisin kuin Suomessa Ruotsissa puhutaan avoimesti Venäjän uhasta ja välit ovat jäykät.

Itämeren jännitteet ovat kasvaneet sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Teko sai länsimaat arvioimaan, ettei Venäjä kehitykään rauhaa rakastavan demokratian suuntaan.

Ruotsi käänsi Ukrainan konfliktin seurauksena koko puolustuspolitiikkansa suunnan alasajosta varusteluun. Gotlantiin palautettiin pysyvä sotajoukko. Yleinen asevelvollisuus tuli keväällä takaisin ja kutsunnat ovat käynnissä.

Koko ajan paisuvat sotaharjoitukset ovat nekin Venäjän silmätikkuna. Syyskuussa Ruotsissa pidetään suurin sotaharjoitus kahteenkymmeneen vuoteen. Harjoituksiin osallistuu Nato-maita kuten Yhdysvallat, Ranska, Norja, Tanska, Viro ja Liettua. Myös Suomi on mukana.

Joukot harjoittelevat muun muassa Tukholman lähellä ja strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella. Aurora-harjoituksesta on puhuttu paljon ja viime viikolla amerikkalaiskenraali kävi katsastamassa Gotlannin harjoitusmaaperän. Tarkoitus on harjoitella varsinkin hyökkäykseen vastaamista.

Venäjällä on tosin samaan aikaan suuri Zapad-sotaharjoitus.

Viime viikon maanantaina venäläinen sotakone oli kahdesti vaarallisen lähellä toista sotakonetta Kaliningradin edustalla kansainvälisessä ilmatilassa. Amerikkalaiskoneesta oli kuvattu, kuinka välimatka sen ja venäläiskoneen välillä oli pahimmillaan mitättömät puolitoista metriä.

Tänään tiistaina Dagens Nyheter -lehti kertoi venäläisen sotakoneen tulleen niin lähelle ruotsalaista signaalitiedustelukonetta, että koneen oli käännyttävä takaisin Ruotsiin.

Puolustusasiantuntija Stefan Ring sanoi Ruotsin television haastattelussa, että voidaan puhua provosoinnista, jos sotakone tulee 50 metriä lähemmäs toista konetta.

Ruotsalaisen ja venäläiskoneen välillä oli vastaavanlainen kohtaaminen 2014. Tuolloin koneiden väliin jäi ilmaa 10–15 metriä, mutta ruotsalaiskone jatkoi vielä matkaansa.

Normaalia toimintaa ovat tarpeeksi etäällä pysyvät tarkastuslennot, joissa katsellaan esimerkiksi tulijan konetyyppiä ja aseistusta. Sellaisia kohtaamisia on usein.

Monien ruotsalaisten puolustusasiantuntijoidenmukaan tilanne Itämerellä kiristyy jatkuvasti. Sotilaallisena uhkaa ei kuitenkaan pidetä. Ennemminkin voi sattua onnettomuus tai virhearviointi, joka kiristää tilannetta entisestään.

Asiantuntija Stefan Ring arvioi, että agressiivinen Venäjä voi ajaa Ruotsin Naton syliin, jos ruotsalaiset alkavat arvioida, että Natossa olisi turvallisempaa.

Vielä tästä ei ole merkkejä, sillä Naton kannatus on Ruotsissa heikentynyt. Göteborgin yliopiston SOM-instituutin tuoreessa tutkimuksessa Naton kannattajia oli 33 prosenttia, kun heitä edellisvuonna oli 38 prosenttia. Suurin osa ei kuitenkaan ota kantaan Naton puolesta tai vastaan.

Kansalaisetkin ovat huolissaan Venäjän kehityksestä, mutta sotaa ei Ruotsissa pelätä. Vakava huolenkanto on ulkoistettu puolusvoimille, sillä puolustusvoimien varustelu saa kansan selkeän enemmistön tuen.

EU-politiikan asiantuntija: Ranskalla valtavat turvallisuusintressit Euroopassa

Vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen Ranska kääntyi Euroopan eikä Naton puoleen. Se aktivoi ensimmäistä kertaa EU:n yhteisen puolustusartiklan ja sai apua Keski-Afrikan sotilasoperaatioon Malissa.

– Ranska on Euroopan viimeinen supervalta kun Britannia lähtee EU:sta, sanoo turvallisuusasiantuntija Paul Taylor Ylen Haloo Eurooppa -podcast-sarjassa.

Taylor on kirjoittanut Friends of Europe -ajatushautomolle raportin Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta Ranskan näkökulmasta.

Raportin voit lukea täältä.

Taylor arvioi, että presidentti Emmanuel Macronin johdolla Ranska ja Saksa yhdistävät voimansa ja aloittavat Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamisen.

Yhteisen puolustuksen on rakennuttava Ranskan johtoon, koska Saksa ei edelleenkään historiallisista syistä käy sotatoimia Saksan maaperän ulkopuolella.

– Puolustusyhteistyö etenee, mutta se vie aikaa, Taylor uskoo.

Eteenpäin sysäävä voima on raha. Yhdelläkään yksittäisellä EU-maalla ei ole varaa sellaiseen armeijaan ja kalustoon, puhumattakaan tiedustelusta, jolla voisi vastata tämän ajan sisäisiin ja ulkoisiin turvallisuushaasteisiin.

Ranskalla on joukkoja, aseistusta sekä toimintaa ympäri maailmaa. Se on kohta EU:n ainoa jäsenmaa, jolla on pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja Ranska on ydinasevaltio.

Ranskalla on joukkoja myös Suomen lähialueella. Maa osallistuu Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltian yllä ja lähettää joukkoja myös Viroon Venäjän uhan takia.

Suomessa ajatus yhteisen eurooppalaisen puolustuksen kehittämisestä on saanut enemmän kannatusta kuin Nato-jäsenyys.

Uudet Haloo Eurooppa -podcastin jaksot ovat nyt Areenassa​:

Eurooppalainen puolustus: Onko sitä?

Paul Taylor on kirjoittanut raportin ”Crunch time: France and the future of European defence”. Nykyisin Taylor on POLITICO –lehden kolumnisti. Susanna Turusen haastattelussa Taylor arvioi Euroopan turvallisuushaasteita ja yhteisen eurooppalaisen puolustuksen haasteita. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen. Kuuntele tästä.

Mitä tapahtui eurooppalaiselle sosialidemokratialle?

Lázló Andor on ekonomisti ja Unkarin entinen EU-komissaari. Lázló Andor keskustelee Susanna Turusen kanssa sosialidemokratian vaikeuksista tämän päivän Euroopassa. "Viestiä on korjattava", sanoo Lásló Andor. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen. Kuuntele tästä.

Nesteen mielenilmausten uhka väistyi – Osapuolet kävivät “rakentavan keskustelun”

Öljy-yhtiö Nesteen henkilöstön edustajat kertovat uutistoimisto STT:lle, että näköpiirissä ei ole enää uusia mielenilmauksia. Viime viikolla Nesteen henkilöstöryhmät uhkasivat keskeyttää polttoaineiden jakelun viikoksi. Mielenilmaus kuitenkin peruuntui.

Nesteen henkilöstöryhmien ja johdon edustajat tapasivat aamupäivällä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Mika Lintilän (kesk.). Osapuolet kuvailevat keskusteluja hyviksi ja rakentaviksi.

– Huolet puolin ja toisin tulivat selville. Ei nyt isoa plussaa, mutta ihan hyvä tapaaminen, kertoo Porvoon jalostamon toimihenkilöiden pääluottamusmies Jouni Lappeteläinen.

Henkilöstöryhmille luvattiin, että ne pidetään ajan tasalla yhtiön tilanteesta, kertoi Porvoon jalostamon työntekijöiden pääluottamusmies Sami Ryynänen. Ryynäsen mukaan henkilöstön edustajat käyvät vielä läpi tapaamisen antia.

– Tällä erää ei ainakaan mielenilmaisutarpeita ole, hän sanoi iltapäivällä.

“Ei ole tarvetta myydä”

Yhtiön henkilöstöllä on ollut huolta muun muassa Nesteen enemmistöomistuksen mahdollisesta valumisesta Suomen ulkopuolelle.

Valtion suoraa omistusosuutta Nesteessä ollaan laskemassa 33,4 prosenttiin nykyisestä 50,1 prosentista. Suorasta omistuksesta pois jäävä 16,7 prosentin osuus ollaan siirtämässä Valtion kehitysyhtiöön (Vake).

Lintilä vakuuttaa, että Vaken omistuksia käsitellään strategisessa mielessä, ei lisärahoituksen saamiseksi budjettiin.

– Ei ole mitään suunnitelmia, eikä ole mitään tarvetta mennään myymään, koska sitä [Vakea] ei käytetä mitenkään budjetin täyttämiseen, vaan Vakea käytetään rakenteellisten uudistusten tekemiseen, sanoi Lintilä STT:lle.

Ministeri Lintilä kertoo ilmoittaneensa aamupäivän tapaamisessa, että on jatkossakin käytettävissä keskusteluihin Nesteen tilanteesta, jos sellaisia tarvitaan. Toistaiseksi uusia tapaamisia ei ole sovittu.

Syyrialaisjärjestö: Isis-vankilaan tehty ilmaisku tappoi noin 60 Itä-Syyriassa

Syyrian sisällissotaa tarkkailevan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan ainakin 42 Isisin vankia on kuollut ilmaiskussa Al-Mayadinin kaupungissa itäisessä Syyriassa.

Britanniassa toimivan järjestön mukaan lisäksi ainakin 15 Isisin taistelijaa ja vanginvartijaa kuoli iskussa, joka tapahtui eilen maanantaina Deir Ez-Zorin maakunnassa.

– Iskut osuivat Isisin vankilaan Al-Mayadinissa maanantaina aamunkoiton aikaan, järjestön johtaja Rami Abdel Rahman sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Aktivistien ylläpitämän Deir Ezzor 24 -median mukaan puolestaan ainakin 60 siviiliä menehtyi. Paikallisen televisiokanava al-Ikhibariyan kirjeenvaihtajan mukaan iskun kohteena ollut rakennus oli vankila "suurelle määrälle siviilejä".

Molemmat tahot sanoivat, että Yhdysvaltain johtama liittouma olisi iskun tekijä. Ei kuitenkaan ole selvillä, miten ne ovat tunnistaneet iskun tehneen lentokoneen.

Yhdysvaltain johtama liittouma ilmoitti, että se tutkii asiaa. Se kuitenkin totesi, että Syrian Observatory -järjestön tiedoissa on aiemmin ollut liioittelua.

– Jos olemme vastuussa siviilien kuolemista, astumme esiin ja myönnämme sen, liittouman puhemies sanoi.

Liittouman lisäksi Venäjä ja Syyrian hallinto tekevät usein ilmaiskuja Isisiä vastaan Itä-Syyriassa.

Lähteet: AP, AFP, Reuters.

Artikkelia muutettu kello 14.31: Lisätty liittouman reaktio ja tarkennettu tietoja iskun uhreista.

Autopommi tappoi Ukrainan sotilastiedustelun everstin Kiovassa

Ukrainan sotilastiedustelussa työskennellyt upseeri on kuollut autopommin räjähdyksessä Kiovassa.

Poliisin mukaan pommi räjähti varhain tiistaiaamuna, kun auto oli liikkeessä. Ajaja kuoli ja ohikulkija haavoittui.

Ukrainan puolustusministeriö on kertonut, että kuolonuhri oli eversti Maksim Šapoval, joka työskenteli puolustusministeriön tiedusteluosastolla.

Ministeriön tiedottaja Artem Ševtšenko sanoi tiedotustilaisuudessa, että tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella rikos vaikuttaa etukäteen suunnitellulta terroriteolta. Mahdollisia syyllisiä puolustusministeri tai poliisi eivät ole nimenneet.

Viime heinäkuussa autopommi surmasi Kiovassa tunnetun tutkivan toimittajan Pavel Šeremetin.

Lähteet: AFP, Reuters

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater