Analyysi: Sipilän hallitus vaihtoi terrorismin torjunnassa kintaat nyrkkeilyhanskoihin

– Monesti tässä vaiheessa kinttaat tipahtaa, mutta näin ei nyt käy, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lanseerasi ensi vuoden tulo- ja menoarvion.

Voi sanoa, että talousasioissa linja piti. Turvapaikka-asioissa hallitus näyttää ottaneen käyttöön kintaiden sijaan nyrkkeilyhanskat.

Hallitus pysyi entisissä säästöpäätöksissään, mutta ei tehnyt uusia. Palkkaveron se piti ennallaan. Hallitus liikutteli pieniä rahasummia tärkeiksi katsomiinsa asioihin, mutta ei pannut isoja rahoja kiinni mihinkään uuteen. Velkaantuminen näyttää taittuvan.

Ensi vuoden verotuksesta ja muista isoista asioista oli yhteinen näkemys jo pari viikkoa sitten – vain solidaarisuusverosta vänkääminen jäi loppumetreille.

Höyhenjarrutuksesta lukkojarrutukseen

Hallituksen huomio oli nimittäin toisaalla – Turun tapahtumissa ja siinä, mitä niistä seuraa.

– Olemme pelänneet tätä ja varautuneet tähän, pääministeri Sipilä sanoi iskun jälkeen.

Iskuihin oli osattu varautua, koska Suomi ei ole muusta Euroopan unionista erillinen saareke.

Turun iskun epäilty tekijä on turvapaikanhakija. Heti iskun jälkeen hallituksesta alettiin esittää arvioita, että kielteisen päätöksen saaneet voivat radikalisoitua. Ajatusta kypsyteltiin viikon verran.

Kesärannassa hallitukselle tuli äkillinen tarve esittää iso määrä uusia kiristyksiä lakeihin, jotka liittyvät turvapaikanhakuun.

Tiedotustilaisuudessa terrorismin torjumisen uudet konstit esitteli Sampo Terho (sin.). Lista on tiukka:

Perussuomalainen perimä jäi

Terho oli sopiva henkilö profiloimaan turvapaikkapolitiikkaa torstaina iltapäivällä hallituksen tiedotustilaisuudessa. Perussuomalaisista lohjennut hallitusryhmä siniset etsii vielä identiteettiään. Yhteistä perimää perussuomalaisten kanssa löytyy kireästä turvapaikkapolitiikasta.

Hallituksen idealista on kuin jyrkennetty versio hallituksen turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta, joka tehtiin perussuomalaisten ollessa hallituksessa. Listalta eivät puutu kuin Jussi Halla-ahon (ps.) esittämät saaret, mihin kielteisen päätöksen saaneet eristettäisiin.

Pakolaisia jonottamassa satamassa Ruotsissa.
Jens Buettner / EPA

Nämä muutamassa päivässä ideoidut kiristykset lähtevät selvitettäväksi, ja kestää jonkin aikaa, ennen kuin ne päätyvät lakiin – ne, jotka sinne asti selviävät. Joitakin toimia hallitus on pohjustanut virkamiestyönä jo pidempään.

Kielteisen päätöksen saaneet uhka-arvioon

Hallitus halusi päättäväisesti vakuuttaa, että se suojelee suomalaisia terrorismin uhkalta.

Keihin hallituksen nyrkkeilyhanskat osuvat?

Ensimmäisenä kohteena ovat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Heistä kaikista tehdään uhka-arvio. He voivat siis olla uhka.

Toinen uhka hallituksen mielestä ovat ihmiset, jotka auttavat kielteisen päätöksen saaneita. Hallituksen näkökulmasta tämä on viranomaisen toiminnan estämistä. Tämän hallitus aikoo säätää rikolliseksi.

Hallituksen Budjettiriihen tiedotustilaisuus
Jarno Kuusinen / AOP

Samalla Sipilä, Orpo ja Terho tulevat viestineeksi, että kireää maahanmuuttopolitiikkaa saa ilman, että äänestää perussuomalaisia.

Vaikka perussuomalaiset lähtivät, Sipilän hallitukselle jäi perinnöksi myös pakolaiskiintiön koko.

Perussuomalaiset sai keväällä torjuttua pakolaiskiintiön noston 750:stä 1050:een. Kokoomus esitti nostamista vielä kesällä, mutta Turun iskujen jälkeen aihe tuntui vajonneen pois puolueen esityslistalta.

Soini väistyi, perhepolitiikka vapautui

Perussuomalaisten hajoaminen vapautti hallituksen kuitenkin päättämään perhepolitiikasta aiempaa vapaammin. Vaikka viime keväänä kotiäitivihalla pelotellut Timo Soini istuu yhä hallituksessa, ääntä ei enää kuulu.

Perhevapaat uudistetaan – tosin reunaehtona sekä keskustalla että sinisillä on, että kotihoidontuki pysyy.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and